Sata vuotiaan Suomen kunniaksi on pitkin vuotta järjestetty Suomen luonnon päiviä eri teemoilla. Viimeksi kesäkuussa Rakastu kesäyöhön-tempaus ja nyt, elokuun viimeisenä viikonloppuna nostetaan salkoihin siniristiliput Suomen luonnon kunniaksi. Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka liputtaa upean luontonsa kunniaksi! Tämän elokuisen Suomen luonnon päivän kunniaksi esittelen teille kaksi upeaa luontoreittiä täältä meiltä lakeuksilta.

Paukaneva on aivan Seinäjoen kaupungin tuntumassa oleva luontokohde, joka nimensä mukaisesti on nevaa, suoaluetta. Paukanevan luontoreitillä viihtyvät niin tavalliset lenkkeilijät kuin vaativimmatkin luontoihmiset ja lintubongarit. Reitille pääsee joko Nurmon keskustan tuntumasta tai Seinäjoki-Vaasa valtatie 18 varrella olevalta levähdysalueelta. Itse olen suunnitellut retkeä Paukanevalle kauan, kuullut monet kerrat miten kaunista siellä on alkukesästä tupasvillojen kukkiessa ja vihdoin eräänä kesäkuun iltana pääsin toteuttamaan suunnitelmani työkaverini opastuksella. Me lähdimme matkaan  valtatie 18 varrella olevasta päästä, josta lähtee 700 metrin pituinen esteetön reitti lintulavalle asti, josta reitti jatkuu sitten pitkospuita pitkin. Lintujen kevätmuuton aikaan Paukanevalla voi nähdä useita lintulajeja, joita innokkaimmat voivat tarkkailla alueen lintutornista. Alueella voi bongata petolintuja, kanalintuja, kahlaajia ja jopa harvinaisen riekon.

 

IMG_9833

 

Paukanevalla on vahva historia. Se on onnistunut säilymään hyvin eri aikakausien vaiheissa aina 1700-luvun nevamaiden poltosta viljelysmaaksi aina 1900-luvulle, jolloin Paukanevan ympärille rakentui asutus, rautatie ja maantie.

1700-luvun alussa Nurmoon rakennettiin kirkkoa ja jo silloin suoalue sai ensimmäiset pitkospuunsa, jotka muodostivat sen ajan kirkkotien Seinäjoelta Nurmoon. Nämä pitkospuut paloivat 1700-luvun puolivälissä suuren metsäpalon yhteydessä. 1860-luvulla Paukanevaa yritettiin ojittaa viljelykseen sopivaksi, mutta tämä huomattiin pian mahdottomaksi tehtäväksi ja niimpä varat suunnattiin uuden maantien tekoon. Myös sotavuosista kertyi Paukanevalle oma lukunsa, jolloin se toimi 44 punavangin teloituspaikkana.

 

IMG_9841

 

IMG_9870

 

IMG_9854

 

Paukanevalla on erilaisia suotyyppejä kuten nevaa, rämettä ja korpea sekä näiden yhdistymisiä. Eläimiä alueella voi nähdä pikkunisäkkäistä  liito-oravaan ja supikoiraan, kettuun sekä hirveen.

Paukanevaan kuuluu myös alue, jossa on lehtipuuvaltaista kasvustoa.

 

IMG_9861

 

IMG_9873

 

Paukaneva ei ole Seinäjoen ainoa upea ulkoilualue. Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueelta löytyy monia hienoja lenkkipolkuja, jotka tarjoavat luonnossa liikkujalle elämyksellisiä lenkkireittejä. Alkukesästä työkaverini esitteli minulle myös tämän lenkkipolun, mutta tuolloin unohdin harmillisesti kameran kotiin. Lenkkipolku on kuitenkin niin hieno, että aivan mielellään tein sinne uuden retken ja aion tehdä vastakin, näitä polkuja nimittäin risteilee tällä alueella niin monia, että pakkohan niitä on enempikin tutkia.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna, kun vietetään Suomen luonnon päivää päätin tehdä uusintaretken suomalaiseen metsään. Tällä kertaa tuli kamerakin mukaan. Siinä missä Paukaneva on luonnon muovaamaa aluetta, on Jouppilanvuoren esteetön elämysreitti taas ihmisen rakentama ja suunnittelema. Luontoreitin löytää kätevästi seuraamalla  viitoituksia kaupungista sairaalaan, sieltä sitten tulee vastaan Jouppilanvuoren tienviitta ja reitille pääsee myös sairaalan Y-talon vierestä lähtevältä polulta.

 

IMG_0292

 

IMG_0294

 

IMG_0299

 

Reitti mutkittelee metsäisessä maastossa ja sen varrella on uskomattomia, ehkä hiukan tänne lakeuksille epätyypillisiäkin kallioita ja korkeita kiviseinämiä. Vastaan tulee ”lintumetsä”, jossa puihin on ripusteltu pönttöjä, joihin alueen linnut voivat rakentaa kotinsa. Metsän syvyyksiin on tehty myös lintujen bongailuun tarkoitettu puumaja, jossa voit piilossa tarkastella lintujen elämää.

Aikani ihailtuani jäkälämaton peittämiä polkuja  ja hengitettyäni metsän raikasta ilmaa keuhkot täyteen, tulee vastaan taas jotain sellaista mitä ei ihan jokaisen lenkkipolun varrelta löydy. Tapaan kyllä matkoillani poiketa kirkoissa kun sellaisia eteen osuu, mutta että joku on rakentanut sellaisen tänne metsään. No, ei se aivan kirkko ollut, mutta hiljentymispaikka, jossa voi olla hetken yksin omien ajatustensa kanssa. Sen vieressä on Aarniokota, jossa voi paistaa vaikka makkarat jos kaipaa muutakin kuin sielunravintoa.

 

IMG_0303

 

IMG_0311

Alueella pesiviä lintuja voi tarkkailla vaikkapa tästä ”piilopirtistä”.

 

IMG_0318

Kaikenlaisia hahmoja elämysreitin varrella asuu.

 

Metsä antaa myös elämänohjeita. Ei huonompi ajatus tämäkään läheltä hiljentymispaikkaa löytyvä ajatustaulu.

 

Jätä melu, mene vuorille ja järvien rannoille.  Hengitä hiljaisuutta, käytä ravinnoksesi yksinäisyyttä. Anna hyvyyden nousta oraalle.  Harjoittele  vilpittömyyttä ja opettele rakkauden käsky. Kuu on vanha, mutta se yhä vaeltaa ja kuuntelee yksinäisyyden sävelmää.  – Einari Vuorela

 

 

IMG_0319

Hiljentymispaikka.

 

IMG_0321

 

Tälläinen luontoelämys kiireisen työviikon päätteeksi. Voittaa mennen tullen tavanomaiset ”maantielenkit”. Itse asiassa ei huvita yhtään lähteä tämän jälkeen normaalille reitilleni asfaltoitua jalkakäytävää pitkin. Ehkä hurautan useammin näille metsäisille poluille katsomaan syksyn tuloa, vuodenajan vaihtumista toiseen, luontoäidin valmistautumista talveen ja sitten taas kevääseen. Ihana Suomen luonto, olet liputuspäiväsi ansainnut!

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogia facebookissa, twitterissä ja instagramissa. Blogi löytyy myös Blogit.fi-sivustolta. Tervetuloa uusille retkille!