Kun takana on jälleen kerran matka uskomattoman hienoon ja kauniiseen kaupunkiin on mieli täynnä asioita, joita sieltä haluaisi kertoa, mutta ei tiedä mistä aloittaisi. Kaupunki, joka on täynnä aurinkoa, kauneutta, hienoja rakennuksia, kalliita muotiliikkeitä, historiaa, ikivanhoja kortteleita kapeine katuineen. Ihmisiä jotka kiiruhtavat töihin, julkisuuden henkilöitä kalliissa huviloissaan ja ihmiskohtaloita harhailemassa pitkin katuja käsi ojossa miettien missä nukkuvat ensiyönä. Kaupunki, joka on monen haavelistalla, kaupunki jonne monet palaavat yhä uudestaan ja uudestaan. Kaupunki, jota Euroopan kunikaaliset jo historian saatossa ovat pitäneet talvehtimispaikkanaan leudon ja lämpimän Välimeren ilmaston innoittamina. Mitä sinusta kertoisin, kaunis valloittava Nizza! Olet vienyt niin monen sydämen enkä ihmettele sitä yhtään!

 

img_8719

 

Hyvän silmäyksen kaupunkiin saa, kun kiipeää aivan rannan kupeessa olevalle linnavuorelle. Vuorelle ajaa kaupunkijuna, joka ymmärtääkseni ei pysähtynyt siellä, vaan maisemia ihailtiin junan kyydissä. Lisäksi vuorelle pääsee hissillä. Junasta tai hissistä en osaa kertoa enempää, koska meidän seurueesta suurin osa, minä mukaanlukien, painelimme vuorelle apostolinkyydillä mikä osoittautui varsin hyväksi keinoksi päästä ihailemaan ja kuvaamaan kaupunkia tasanteilta ja näköalapaikoilta, joita matkalla ylös oli.

 

img_8721

img_8722

img_8725

img_8728

 

Kun aamupäivän kävelykierros linnavuorelle oli tehty ja saman päivän iltana haahuilimme ystäväni Kaijan kanssa kaupungilla, löysimme itsemme jälleen matkalla ylös vuorelle, tällä kertaa vain toisesta suunnasta. Tulimme kaupungilta päin, läpi korttelien ja kujien ja taisi siinä joku porttikin matkalla olla, kipusimme portaita toisensa jälkeen ja voilà! Jälleen ihailimme kaunista näkymää alas kaupunkiin, nyt illan hämärän laskeutuessa Nizzan ylle.

 

img_8775

 

img_8779

img_8780

img_8783

Vuorella on vanha hautausmaa, joka oli suureksi harmiksemme kiinni illalla ja jouduimme tirkistellä vain aidan raosta näyttävän näköisiä muistomerkkejä.

Vuorella on vanha hautausmaa, joka oli suureksi harmiksemme kiinni illalla ja jouduimme tirkistellä vain porttien raosta näyttävän näköisiä muistomerkkejä.

img_8790

img_8791

 

Nizza on mitä mainioin paikka ottaa haltuun kävellen. Place Masséna on pääaukio ja kävellessäsi katuja ristiin rastiin huomaat ainakin tärkeimpien katujen johtavan usein tälle aukiolle. Vanhakaupunki Vieux Nice hurmaa idyllisellä tunnelmallaan, kun kävelet vanhojen talojen reunustamia kapeita katuja pyykkien liehuessa ikkunoista.

Kaduilta löytyy tietenkin myös kaikenlaista ostettavaa. Sen lisäksi, että katuja reunustaa lukuisat katukahvilat ja ruokapaikat, jotka tarjoavat monenlaista valikoimaa niin pieneen kuin suureenkin nälkään, löytyy katujen varsilta pieniä matkamuistomyymälöitä, vaatekauppoja, koruliikkeitä ja oikeastaan aivan kaikkea. Place Massénalta lähtevän Avenue Jean Médecin varrelta löytyy tunnettuja ketjuliikkeitä kuten H&M, Zara ja Mango. Nizzan hintataso saattoi itselläni pyöriä mielessä ennen matkaa, mutta loppujen lopuksi tänne pätee vanha sääntö; rahaa kuluu niin paljon kuin sitä kuluttaa. Toki kaupunkiin saisi menemään pienen omaisuuden, mutta viiden päivän reissusta selvisi oikein hyvin parilla satasella, jotka nekin menivät pääasiassa syömiseen, tyttärieni tuliaisostoksiin, muutamiin juna- ja bussilippuihin ym. Suomen hintatasoon tottuneena hinnat eivät oikeastaan hätkähdyttäneet, mutta toki kannattaa vertailla ja katsella ympärilleen eikä ostaa siitä ensimmäisestä putiikista joka silmiin osuu.

Taiteen ystävälle Nizza on unelmakaupunki. Itse jätin tällä kertaa väliin kaikki museot ja taidegalleriat, mutta jos olisin jotain listalleni niistä poiminut, olisin todennäköisesti päätynyt Musée Matisseen tai Chagall museoon.

Kirkkojen kiertäjänä pääsin vieraaksi paikallisiin häihin, kun astelimme ystäväni kanssa sisään Cathédrale Sainte-Réparaten ovesta ja tupsahdimme keskelle hääseremoniaa.

 

img_8765

img_8766

 

Turvallisuus matkustamisessa puhuttaa tänä päivänä yhä enemmän. Koko matkamme ajan tunsin oloni Nizzassa hyvin turvalliseksi. Ihastuttava Promenade des Anglais sykki elämää Välimeren välkehtiessä turkoosin eri sävyissä siinä vieressä. Tottakai oli pakko käydä hiljentymässä ja kunnioittamassa heidän muistoa, joiden viimeiseksi näkymäksi tämä kaunis paikka jäi heinäkuussa.

 

2016-09-22-001

 

Nizzassa vierailevan kannattaa ehdottomasti tehdä päivävisiitti myös lähikyliin, jotka ovat toinen toistaan suloisempia pieniä merenrantakyliä. Paikallisbussilla matkustaminen on Nizzassa hyvinkin halpaa. Hyppäsimme bussiin numero 100, joka ajoi merenrantaa pitkin tarjoten upeat näköalat. Samassa kyydissä olisi päässyt Monacoon asti ja hinta tuntui olevan 1,50€ matkustipa mihin kylään vain. Minä ja ystäväni huristimme bussilla Ézeen, joka on pieni vuoristokylä lähellä Monacoa. Jäimme pois rannan tuntumassa olevalla pysäkillä ja lähdimme tutkimaan rantaviivaa pitkin mitä eteen tulee.

Ensivaikutelma Ézen kylästä oli, että se on valtavan kaunis paikka, mutta kylä taitaa olla jo kiinni. Rannalla ei juurikaan ollut ihmisiä, pari hassua auringonpalvojaa ja kolme kiinalaisturistia rantaravintolassa, johon pysähdyimme juomaan limsat. Vierailimme kylässä päivänä, jolle oltiin luvattu sadetta ja ukkoskuuroja ja välillä taivaalle nousikin auringon kaveriksi tummia pilviä, jotka sitten lopulta veivät voiton ja iltapäivästä satoikin hyvän tovin. Me säästyimme kuitenkin sadekuurolta vielä Ézessä, mutta emme lähteneet kipuamaan ylös kylään, sillä tummien pilvien lisäksi alkoi tuulla siihen malliin, että ajattelimme jos kunnon myräkän heittää, niin emme halua olla puolivälissä  vuorenrinnettä tietämättä oikein minne tie vie. Jälkikäteen ajateltuna Ézen vanhakaupunki olisi ollut kuitenkin melko lähellä ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Mutta kaunista oli rannallakin!

 

img_9010

img_9011

img_9015

img_9016

img_9023

 

Jatkoimme matkaa seuraavaan kylään, joka Nizzaan päin mentäessä on Beaulie-sur-Mer. Kylässä on niinikään kaunis merenranta, mutta nyt suunnistimme kohti kylää toiveina täydentää juomavarastoa ja ehkäpä pysähtyä kahville. Kahvipaikka ja supermarket löytyikin ja niiden lisäksi kävimme tietenkin kylän kirkossa sen osuessa eteen. Itse pidin kyllä enemmän Ézestä sekä Villafrance-sur-Mer kylästä, jonne tarina siirtyy seuraavaksi, mutta tulipa tämä nyt nähtyä samalla.

 

img_9036

img_9037

Beaulie-sur-Mer kylän kirkko.

 

Yksi ehdottomasti vierailemisen arvoinen kylä on Villefrance-sur-Mer. Täällä olimme olleet jo edellisenä päivänä Cannesin reissun yhteydessä. Cannesissa olimme junalla ja pois lähtiessämme tajusimme miten helppoa olisi nyt samalla kertaa huristaa Villefrance-sur-Meriin asti, sillä olimme nähneet kylän nimen lähes jokaisessa suosituslistassa, jota olimme ennen matkaa ja matkan aikana tutkailleet. Meitä ei pidätellyt edes se, että Cannesista lähtiessämme meillä oli junalippu vain Nice-Villeen. Niinpä otimme ensiaskeleet rikollisella polulla ja matkustimme jäniksenä pari pysäkinväliä.

Villefrance-sur-Mer on siis Nizzan ja Monacon välillä ja sinne pääsee samalla bussilla, jolla seikkailimme Ézeen. Tämä pieni kalastajakylä osoittautui kyllä todelliseksi helmeksi, jokaisen kehun arvoiseksi. Eihän siellä sen kummempia nähtävyyksiä ollut, kylä itsessään on nähtävyys! Sen kapeat kadut, viehättävät talot, keskiaikainen tunnelma ja upeat maisemat saivat sydämen sykkimään Ranskan pikkukylille aivan uudella tavalla! Kylän laidalla kohoaa vanha linnoitus La Citadelle, josta löytyy museo, mutta me kiertelimme vain ulkoalueella nauttien kauniista aurinkoisesta säästä upeissa maisemissa. Ainoa rakennus, jossa poikkesimme sisällä oli kylän kirkko. Saint-Michel eli Pyhän Mikaelin kirkko oli pieni kaunis kirkko, joka tuli vastaan laskeutuessamme kylästä kohti rantaa.

Kylän satamasta lähtee risteilyjä, joilla on mahdollisuus mennä esimerkiksi Monacoon, mikä olisi varmasti ollut mielenkiintoinen reitti perinteisen bussin tai junan sijaan. Laivakyyti Monacoon maksoi 11€ aikuiselta, mikä tietenkin on ainakin bussia paljon kalliimpi vaihtoehto.

 

 

La Citadellen vanha linnoitus.

La Citadellen vanha linnoitus.

img_8973

img_8981

img_8975

img_8996

img_8998

img_9001

Pyhän Mikaelin kirkko.

img_9002

 

Seuraavaksi matka vie kaupunkiin, joka ei liikoja esittelyjä kaipaa. Jos matkustaa Nizzaan on sen ympäristössä muutama pakko käydä-kohde ja niihin lukeutuu elokuvakaupunki Cannes. Cannesiin pystyy helposti tehdä päiväkäynnin eikä siellä välttämättä tarvitse muutaman päivän reissulla olla edes koko päivää, vaan visiittiin voi mahduttaa vaikka jonkun näistä edellämainituista pikkukylistä ihan kuten mekin teimme. Cannesiin pääsee Nizzasta helposti junalla, matka kestää noin kaksikymmentä minuuttia ja edestakainen junalippu kustantaa 14€.

Me tutustuimme Cannesiin kaupunkijunan kyydissä joka lähti matkaan rantabulevardilta kiertäen kaikki merkittävät nähtävyydet. Toki minijunan kyydistä ei paljoa kuvattu, mutta vaihteeksi oli mukava vain istua ja katsella maisemia. Tällä reissulla tuli nimittäin käveltyä aivan kiitettävästi, toki pidän kovasti siitä, että matkaa taitetaan kävellen, silloin saa jollain tapaa parhaimman kuvan kaupungista kuin kaupungista. Vanhankaupungin kukkulalla pidettiin pieni kuvaustauko ja sitten taas jatkettiin matkaa.

Palais des Festivals et des Gongrès talon ulkopuolella on kuuluisien elokuvatähtien kädenjälkiä painettuna ja pitihän niitä käydä ihmettelemässä. Tosin sillä puolella mihin tavalliset turistit pääsivät ei näitä kädenjälkiä kovin paljoa ollut, mutta nähtiimpä ainakin Sylvester Stallonen valtava koura ja ulkomaisista naisnäyttelijöistä suosikkini Meryl Streepin hentoinen kädenjälki.

 

img_8925

img_8943

img_8948

img_8952

img_8920

 

Kaunis Nizza lähikylineen ja kaupunkeineen lumosi ensikertalaisen ihan totaalisesti. Kaupungissa on helppo liikkua, siellä on ranta ja 300 aurinkoista päivää vuodessa sekä sopivasti aktiviteettejä ympäristössä. Palaan varmasti takaisin!

Lisää tarinoita Nizzan reissulta tulossa joten hyppää kyytiin seuraaviin seikkailuihin seuraamalla blogia facebookissa, twitterissä ja instagramissa.