Ensimmäinen kesälomapäivä, auringon säteet herättelivät aamuvirkun lomailijan jo anivarhain nauttimaan aamukahvia ja katsomaan, kun päivä nousee. Tänään on pakko lähteä seikkailemaan jonnekin, ei voi jäädä kotiin ihmettelemään. Olin jo tehnyt vähän alustavaa tutkimustyötä minne suunnata sitten, kun on juuri tämä hetki; aurinko paistaa ja on aikaa vaikka koko päivä. Kriteerinä seikkailulle oli, että sen on oltava lähimatkailua. Päivän mittainen reissu. Kartalta valikoitui pieni rannikkokaupunki Uusikaarlepyy. Nyt teen tunnustuksen. Olen ikäni asunut enintään 60 kilometrin päässä tästä kaupungista enkä ole koskaan käynyt siellä. Olen nähnyt sen kartalla usein. Se lukee useasti tienvarsiviitoissa, kun matkataan valtatie 19 pitkin kohti ”kasitietä”, joka vie toiseen suuntaan Kokkolaan ja toiseen suuntaan Vaasaa kohti. Näitä teitä pitkin olen jo lapsuudessa ajellut useasti, mutta pieni Uusikaarlepyy jää hiukan sivuun, koska ei sijaitse valtateiden varrella, niin että tulisi ajettua edes sen läpi.

 

Koko näytön kaappaus 18.7.2016 172559.bmp

Karttakuva, jotta tiedetään missäpäin Suomea ollaan.

Kirjailija, runoilija Zacharias Topelius (suomalaisittain Sakari Topelius) syntyi Uudessakaarlepyyssä liki kaksisataa vuotta sitten. Hänen syntymäkotinsa Kuddnäs sijaitsee kaupungin laidalla ja toimii nykyään museona. Tunnetuimpia Topeliuksen teoksista lienee Välskärin kertomukset. Hänen käsialaansa ovat myös runot Kesäpäivä kangasalla sekä rakastetut joululaulut Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu. Topelius kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä J.L. Runebergin yksityisoppilaana 1833. Sen jälkeen hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa ja toimi myöhemmin myös saman opinahjon rehtorina.

 

Zacharias Topeliuksen syntymäkoti Kuddnäs sijaitsee Uusikaarlepyyssä.

Zacharias Topeliuksen syntymäkoti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä.

Topeliuksen isän nimi oli myös Zacharias ja hän toimi Uudessakaarlepyyssä piirilääkärinä. Hänen työhuoneensa, joka oli samalla myös hänen makuuhuoneensa, sijaitsi tässä Kuddnäsin kartanossa. Hän oli poikansa tapaan hyvin kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista, kansanlauluista ja runoista. Kuddnäsin kartanoon olivat tervetulleita majoittumaan sen ajan kulkukauppiaat, joita Topeliuksen isä pyysi laulamaan kansanlauluja ym. lurituksia, jotka hän sitten kirjoitti ylös sillä seuraamuksella, että niistä julkaistiin yksi Suomen ensimmäisistä kansanrunokokoelmista, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1822. Ennen Kalevalaa siis!

Topeliuksen isä halvaantui 1820-luvulla eikä poistunut enää sen jälkeen Kuddnäsin kartanosta. Hän vietti aikansa istuen työhuoneensa nojatuolissa. Hän kuoli 50 vuoden iässä nuoren Zacharias Topeliuksen ollessa vain 13-vuotias.

 

IMG_8170

IMG_8174

 

Zacharias Topeliuksen äidin tohtorinna Catharina Sofia Calamniuksen makuuhuone on huone, jossa Topelius ja hänen pari vuotta nuorempi sisarensa ovat syntyneet.

 

IMG_8179

 

Uusikaarlepyy paloi vuonna 1858. Palo ei kuitenkaan yltänyt Kuddnäsiin asti. Topeliuksen talossa oli tuolloin majoitettuna tulipalossa kotinsa menettäneitä kaupunkilaisia. Heillä asui myös kasvattitytär Fanny, jonka isä, Zachariaksen serkku kuoli nuorena ja tohtorinna Topelius päätti huolehtia tyttärestä.

Kuddnäsin salongissa on ylhäällä boordi, jonka on maalannut Zachariaksen isänisä Michael Toppelius. Hän oli aikanaan tunnettu kirkkomaalari ja ehti tehdä koristemaalauksia noin 40 kirkkoon.

 

Kuddnäsin salongissa on boordi, jonka on maalannut Zachariaksen isänisä, tunnettu kirkkomaaöari Michael Toppelius.

Kuddnäsin salongissa on boordi, jonka on maalannut Zachariaksen isänisä, tunnettu kirkkomaaöari Michael Toppelius.

IMG_8186

 

Keittiössä asuivat ja työskentelivät talon kaksi piikaa, joista toinen oli ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen.

 

IMG_8284

 

Kuddnäsin ullakkokamari oli Zachariaksen huone ja toimi samalla opetustilana, jonka poika jakoi yksityisopettajansa kanssa. Päivisin ullakkokamariin tulivat opetusta saamaan myös Zachariaksen sisar ja serkut. Huoneesta löytyy myös keppi, joka ilmeisesti toimi kurinpitovälineenä ellei lapset osanneet käyttäytyä tai muistaneet läksyjään.

Ullakkohuoneen ovenkarmia on käytetty mittana miten paljon lapset ovat kasvaneet. Myös Zachariaksen omien tyttärien ( Aina, Toini ja Eva) kasvukäyrä löytyy ovenkarmista.

 

IMG_8198

IMG_8199

IMG_8205

IMG_8200

 

Kuddnäsin ulkovinttiä käytettiin mm. naisten vaatteiden säilytyspaikkana. Siellä ovat säilyneet myös sen ajan matkalaukut ja Zachariaksen luistimet.

 

Entisajan matkalaukkuja. Bloggaaja kiittää sitä joka on keksinyt nykyversiot, nämä voisivat olla aika raskaita vetää mukana.

Entisajan matkalaukkuja. Bloggaaja kiittää sitä joka on keksinyt nykyversiot, nämä voisivat olla aika raskaita vetää mukana.

 

Zachariaksen luistimet.

Zachariaksen luistimet.

 

Kuddnäsin pihapiiri on aivan ihastuttava! Keltaisessa talossa toimii kahvila Emilie. Entisaikoina talo toimi juhlatalona, jossa pidetiin juhlia ja kutsuja. Pihapiirissä on myös huvimaja, paakarintupa ja vaunuliiteri. Kuddnäsiä restauroidaan parasta aikaa ja aivan kaikki Kuddnäsin huoneet ja esineistö ei remontin vuoksi ollut vierailukäytössä. Kahden vuoden kuluttua eli vuonna 2018 Zacharias Topeliuksen syntymästä tulee kaksisataa vuotta ja se on juhlavuosi johon mennessä myös restaurointityöt ovat valmistuneet.

 

IMG_8281

Keltaisessa talossa toimii kahvila Emilie.

IMG_8286

IMG_8289

 

Pihapiirin huvimaja on aivan ihana! Monet Topeliuksen satujen tapahtumat ovat tapahtuneet huvimajassa, jossa kesäisin juotiin kahvia, pidettiin kutsuja, juhlittiin nimipäiviä, laulettiin ja lausuttiin runoja. Huvimaja on metsänreunassa Lapuanjoen varressa ja metsässä lapsilla näyttää olleen jännittävät leikit. Mitä mainioin paikka monien satuhahmojen syntyyn!

 

IMG_8250

IMG_8254

IMG_8257

IMG_8252

 

Kun pihapiiriä katselee ei ole epäilystäkään siitä etteikö tämä tila olisi 1800-luvun Suomessa ollut yksi vauraimpia taloja. Alueella liikkuessa voi silti aistia lämmön ja auttamisenhalun. Vieraanvaraisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Zacharias Topeliuksen lastensaduissa on usein hyvä ja opettavainen loppu.

Vielä kurkistetaan paakarintupaan ja vaunuliiteriin. Paakarintupa on selvästi ollut käsityöihmisten valtakunta. Vaunuliiterin sen ajan menopelit taas ovat hyvinkin mieltä sykähdyttäviä.

 

IMG_8220

IMG_8221

IMG_8223

IMG_8228

Miltähän tuntuisi körötellä näiden kyydissä?

Miltähän tuntuisi körötellä näiden kyydissä?

 

Tälläinen oli aikamatka 1800-luvulle Zacharias Topeliuksen synnyinkotiin. Hyvin sympaattinen paikka, jossa oli oikein auttavainen nuori nainen töissä. Pääsymaksu museoon on kolme euroa ja museon nuori nainen kysyi haluanko kulkea yksin vai tuleeko hän opastamaan. Halusin kulkea yksin, mutta hän kertoi ystävällisesti mitä mistäkin löytyy ja avasi hiukan paikan historiaa. Viivyin alueella reilun tunnin ja olin koko sen ajan paikan ainoa vierailija. Ei ollut muita turisteja pyörimässä edessä kun halusin valokuvata, ei ollut jonoja eikä tungosta. Minusta paikka on niin upea, että täällä kyllä soisi olevan hiukan tungostakin.

 

IMG_8248

IMG_8276

 

Jätin Kuddnäsin taakseni ja jatkoin seikkailua. Uusikaarlepyy on pieni, mutta hyvin soma kaupunki. Pienuudesta kertoo jotain se, että kun saavuin tänne, ajoin vahingossa kaupungin ohi. Ei muuta kuin U-käännös ja takaisin, ai se keskusta olikin tässä.

Minne matkabloggaaja seuraavaksi suuntaa vieraassa kaupungissa. Muista en tiedä, mutta tämä kirkkojen kiertäjä etsi kylältä kirkon. Kyllä muuten kannatti! Kirkon ovetkin ovat näin kesäaikaan auki vierailijoiden tulla.

Pyhän Birgitan kirkko seisoo ylväänä jokivarressa ehkä yhdellä hienoimmista paikoista mitä kaupungista löytyy! Kirkkorakennus on vihitty käyttöön 1708, mutta saaranastuoli ja alttari valmistuivat vasta 1750-luvulla. Kirkon on suunnitellut asessori Elias Brenner.

 

IMG_8313

IMG_8291

IMG_8294

IMG_8298

IMG_8300

 

Uusikaarlepyy tuntuu olevan täynnä toinen toistaan hurmaavimpia paikkoja. Kun olen jättänyt kirkon taakseni näen edessäni niin soman pienen mökin, että sinne on pakko kurkistaa sisään. Mökki on Siltatupa Kesäkahvila. Siltatupaa käytettiin 1800-luvulla siltavartijan asuntona. Siltavartijan tehtävänä oli kerätä siltamaksu kaupungin ulkopuolla asuvilta heidän ylittäessä sillan.

Kun astuin sisään kahvilaan, katselin hetken vain hölmönä ympärilleni mihin olin tullut. Seinillä oli maalauksia ja paikka oli muutenkin hyvin viehättävä. Siltavartijaa mökissä ei enää näkynyt, mutta sen sijaan ruotsalainen korostus puheessaan minua palveli nuori tyttönen ostaessani kahvin. Kahvi maksoi 1,50 € ja lisääkin sai kuulemma hakea ihan vapaasti.

 

IMG_8337

IMG_8329

IMG_8330

IMG_8320

IMG_8322

IMG_8327

 

Kahvihetken jälkeen kävelen vielä tovin kaupungilla. Kaupunkia leimaa mielestäni ruotsalaisuus melko vahvasti, mikä on aivan yleistä Pohjanmaan rannikkokaupungeissa. Katsellessani ympärille mietin että voisin aivan hyvin olla jossain ruotsalaisessa pikkukylässä enkä Pohjanmaalla. Kaupungilla on epäilemättä melko vahva historia ja ainakin vanhojen rakennusten muodossa sitä on nähtävillä vielä tämänkin päivän katukuvassa.

 

IMG_8340

IMG_8344

IMG_8339

 

Ensimmäisen kesälomapäivän retki on hyvin onnistunut. Kyllä lähimatkailu on mukavaa ja avartavaa! Tunnin ajomatkan päässä on näin kaunis pieni kaupunki, joka aivan selkeästi on mitä kaunein kesäkaupunki. Ja tunnin ajomatkan päässä kotoa, niin kielikin jo vaihtuu, sillä selvästi ruotsi on täällä pääkieli. Jos kesälomareittisi kulkee ”kasitietä” pohjoiseen tai etelään, suosittelen ehdottomasti kääntymään Uuteenkaarlepyyhyn jos mikään näistä paikoista sykähdytti. Vakuutan, että paikanpäällä nähtynä ne ovat vielä hienompia.

Uusia reissuja on luvassa joten klikkaathan itsesi matkaan mukaan blogin facebook-sivulla, twitterissä ja instagramissa!