Matkat ovat aina myös matkoja makujen maailmaan. Barcelonan kokoinen kaupunki on tulvillaan jos jonkinlaista ravintolaa, tapas-ravintolaa, pienempään ja suurempaan nälkään helpotusta tarjoavia paikkoja, joiden seasta pieni turisti yrittää löytää omaan makuunsa sopivimmat toinen toistaan kulinaristisimpia elämyksiä lupaavat paikat. Joskus onnistuu löytämään helmen, joskus taas mennään täysin metsään. Pääsääntönä matkoilla olen koittanut pitää sitä, että joka päivä saa syödä ravintolassa ainakin kerran. Ravintolan ei tarvitse olla viiden tähden gourmetravintola, mutta toki se saa olla sellainenkin. Ravintolan ei tarvitse keikkua tripadvisorin ykkössijalla. Itse asiassa en edes käytä tripadvisoria. En säikähdä sitä jos löydän kivan ruokapaikan keskeltä vilkkainta turistikatua. Toki tiedän, että sellaisesta paikasta tuskin saa kaupungin parasta makuelämystä ja hintaa ruualle voi tulla roimasti enemmän kuin jollakin vähän rauhallisemmalla sivukadulla sijaitsevassa ravintolassa. Mäkkäreitä pyrin välttämään kaikin mahdollisin keinoin, sellaiseen pääsen kotikulmillakin. Tälläisin kriteerein sitä sukkuloitiin pitkin Barcelonan katuja päivittäin ruokapaikkaa etsien. Ei ollut muuten ihan helppo tehtävä. Ja tietysti piti huomioida vielä sekin, että en ollut matkassa yksin ja ruokapaikan valintaan vaikutti aina myös kanssamatkustajien mielipide.

Millaisiin ruokapaikkoihin sitten päädyttiin näillä ja reissussa mukana olleiden työkavereiden kriteereillä. Ainakin me joka päivä söimme, joskus ehkä hiukan liikaakin!

Lähellä Port Vellin satamaa päädyimme iltapalalle pieneen erilaisia pikkunälkään tarkoitettuja annoksia valmistavaan ravintolaan, jonka nimeä en sen kummemmin tullut laittaneeksi muistiin. Paikka oli rennon oloinen ja näköinen eikä siellä otettu turhaa stressiä asiakaspalvelun laadusta. Ihmeen hyvän iltapalan me siellä kuitenkin saimme. Kun menin vessaan pienen keittiön ohi, en halunnut katsoa sitä kovin tarkasti.

 

IMG_6501

IMG_6502

 

Seuraavasta paikasta jäi jo nimikin mieleen. La Ramblan varrella sijaitsee Placa Reial aukio, jota reunustaa ravintola toisensa jälkeen. Eräänä päivänä päädyimme tänne syömään kierreltyämme aikamme nähtävyyksiä. Restaurant La Crema Canela oli viihtyisän näköinen. Henkilökunnalla näytti olevan kiire, mutta he olivat siitä huolimatta ystävällisiä ja huomioivat meidät heti.

Valitsimme päivän lounaslistalta kolmen ruokalajin lounaan, johon kuului alkuruoka, pääruoka sekä jälkiruoka. Ruokajuomista hintaan sisältyi muistaakseni viini ja vesi. Koko lystin hinta oli pyöreästi kymmenen euroa. Ei paha ollenkaan ja ruoka oli todella hyvää!

Tässä ravintolassa meille sattui hauska juttu, joka on pakko kertoa. Kun olimme muutaman työkaverini kanssa jo tilanneet ruokamme, liittyi vielä yksi meidän porukasta seuraamme kuultuaan, että olemme syömässä. Hänelle tehtiin tilaa pöytään, tarjoilija toi ruokalistan ja hän tilasi oman ruokansa. Me muut saimme jo alkuruokamme. Sitten yhdelle meistä tuotiin pääruoka ja hetken kuluttua myös muille paitsi hänelle, joka oli viimeisenä liittynyt seuraamme. Hän joka sai ensimmäisenä pääruokansa oli tietysti myös ensimmäisenä syönyt sen ja tarjoilija haki lautasen pois. Pistimme merkille, että tarjoilija vaihtui joka kerta. Yksi ohjasi pöytään, toinen otti tilauksen, kolmas toi tilauksen ja niin edelleen. Viimeisenä seuraamme liittynyt odotteli ruokaansa eikä sitä alkanut kuulumaan. Huomasimme, että henkilökunnalla oli kiire ja joku taisi käydä kysymässä onko kaikki hyvin ja hän joka ei ollut vielä saanut ruokaansa sanoi on, kunhan hänenkin ruokansa vain pian tulisi. No se tuli. Katselimme tarjoilijoiden hyörinää ja hän joka oli ensimmäisenä saanut ja syönyt ruokansa totesi ettei ihmettelisi yhtään jos nuo toisivat vielä hänellekin annoksen, niin sekavalta tämä touhu vaikuttaa. Ei mennyt aikaakaan kun hänen eteensä tuotiin uusi lautanen pääruokaa. Hän söi sen hyvillä mielin, mitäs siinä muutakaan osasi tehdä!

Laitoimme tämän kaiken sekaannuksen ja odottelun kiireen piikkiin, sillä ravintola oli oikeasti tosi hyvä ja palvelu ystävällistä. Laskussakaan ei näkynyt ylimääräistä annosta joten puhdas vahinko oli, että yksi meistä sai syödä kahteen kertaan. Toki aivan positiivinen vahinko ja kyllähän siinä odotellessa melkein jo uusi nälkä ehti tullakin.

 

Placa Reial.

Placa Reial.

IMG_6595

IMG_6591

IMG_6592

IMG_6594

 

Pyrimme reissussa määrätietoisesti välttämään paikkoja, joissa on sisäänheittäjä. Välillä tosin tuntui siltä, että tätä kriteeriä noudattamalla emme saisi ruokaa koko päivänä. Etenkin Placa Reialin alueella toinen toistaan innokkaammat sisäänheittäjät pörräsivät ympärillä jos olit vähääkään sen näköinen, että etsit ruokapaikkaa. Eräänä iltana pyörimme kaupungilla vähän suurempana seurueena ja etsimme ruokapaikkaa. Vastaan tuli monta ihan kivan näköistä paikkaa, mutta jostain syystä jatkoimme etsimistä. Myös sisäänheittäjiä pyöri ympärillämme. Seitsemän hengen seurueemme toisi jo varmasti mukavat provikat joten ihmekös tuo. Sitten se tapahtui! Jostain oli joukkomme jatkoksi liimautunut sitkeääkin sitkeämpi sisäänheittäjä ja aikamme asiaa ihmeteltyämme ja hänen esittelemää ruokalistaa tutkittuamme huomasimme seuraavamme nappisilmää hänen suosittelemaansa ravintolaan.

Ravintola sijaitsi hiljaisella sivukadulla. Tänne ei voi löytää vahingossa, kyllä paikka sisäänheittäjän tarvitsikin, tuumimme. Vai tarvitsiko jos paikka on hyvä? Tälläisin ajatuksin silmäilimme ravintolaa, johon meidät oli ohjattu. Paikka oli tyylikäs ja melkein täynnä ruokailijoita. Jouduimme hetken odottaa, että he saivat meille pöydän laitettua.

Löysimme ruokalistalta jokainen omat suosikkimme. Jonkinverran jouduimme odottamaan ruokiamme. Kun ne viimein tulivat, olimme melko tyytyväisiä. Ainakin melkein. Ystävän salaattiannos näytti paljon houkuttelevammalta kuin minun kana-annos, jossa vihannekset oli jännästi upotettu kerroksittain annoksen väliin. Paellaa tilanneiden annokset maistuivat palaneelta. Toinen heistä huomautti asiasta henkilökunnalle ja paikalle tuli ilmeisesti esimies, joka tiukkaan sävyyn tiedusteli mikä on ongelma. Ongelman kuultuaan hän käveli pois, mutta annosta ei laskutettu. Tälläinen kokemus. Omassa annoksessani ei periaatteessa ollut mitään vikaa, mutta en menisi paikkaan uudelleen enkä suosittelisi sitä. Jäi jotenkin vähän nuiva kuva.

 

Restaurant My Way.

Restaurant My Way.

IMG_6641

2015-09-23 0014

 

Makuelämysten metsästys jatkuu. Osa meidän väestä ei ollut vielä ruokaillut Placa Reialin aukion ravintoloissa ja tilanne piti korjata. Niimpä eräänä päivänä meidän seurueen naisväki päätyi myöhäiselle lounaalle erääseen ravintolaan aukion laidalla. Mukavan ja tyylikkään näköinen ravintolan ulkoterassi kutsui meitä kauniisti katettuine pöytineen. Valitsimme jälleen listalta kolme ruokalajia noin kymmenen euron hintaan. Alkuruuaksi otin nuudeleita talon tapaan valkosipulikastikkeessa. Pääruuaksi halusin vasikkkaa ja jälkiruuaksi sitruunasorbetin. Kaikki sujui oikein mallikkaasti kunnes alkuruoka tuotiin eteeni. Tajusin heti että nuudelit sisälsivät äyriäisiä, kalaa, mustekalaa tai jotain mistä en ollut varma. Ruokalistassa ei sanallakaan mainittu että kyseinen alkuruoka olisi kalapainotteinen. Jos ruoka on selkeästi joku merikala, pystyn sen syödä, mutta tälläistä merenelävien sekasoppaa en uskaltaisi syödä, koska olen allerginen ainakin katkaravuille ja mahdollisesti myös mustekalalle.

Selitimme asian tarjoilijalle ja hän vaikutti hyvin tylyltä. Hän tiuskaisi, että olisin voinut tiedustella sisältääkö ruoka kalaa. Täällä nuudelit ovat aina kalapainotteisia mainittiin siitä ruokalistassa tai ei! Okei. Ei siinä mitään, ajattelin. Nytpä tiedän sitten tuonkin! Hetken kuluttua tarjoilija tulee takaisin ja sanoo ettei asia ole ongelma ja että he voivat vaihtaa alkuruokani. Saan tilalle oikein maistuvan kasviskeiton. Ruokailu sujuu loppuun mukavissa tunnelmissa. Espanjalainen temperamentti, haluaisin sitä palan itselleni!

 

IMG_6725

IMG_6728

Kasviskeitto oli oikein maistuvaa!

Kasviskeitto oli oikein maistuvaa!

IMG_6733

 

 

Matkamme alkaa olla loppusuoralla ja edessä on viimeisen illan ruokapaikan metsästys. Joku muukin meidän ryhmästä on matkan jossain vaiheessa päätynyt Restaurant La Crema Canelaan syömään ja ollut oikein tyytyväinen. Osa ryhmämme naisista haluaisi myös testata kyseistä ravintolaa ja niinpä päätämme mennä sinne. Periaatteessa pyrin aina reissussa syömään joka kerta eri ravintolassa ellei kyseessä ole mikään pakettimatkaan kuuluva all inclusive-loma. Poikkeus vahvistaa säännön, syön mielelläni tässä ravintolassa uudelleen. Tiedä vaikka joku meistä saisi jälleen annoksensa tuplana!

Listalta päätyy lautaselleni tällä kertaa burgerannos. Herkulliset hampurilaiset ovat heikkouteni! Annos on oikein maistuva. Jos jotain olisin halunnut annoksessa muuttaa, niin olisin ottanut sen kunnon ranskalaisilla. Nyt annos sisälsi pienessä pussukassa sipsin tapaisia kylmänä tarjottavia perunatikkuja. Itseasiassa olen ostanut paikkakuntani Lidlistä näitä samoja tikkuja. Sieltä niitä saa myös paprikan makuisina.

 

IMG_6906

 

Tälläisiä tarinoita voi syntyä hyvän ruokapaikan metsästyksestä. Ei ole aina helppoa ja ehkä sitä asettaa myös odotukset ruuan suhteen korkeammalle lomalla tai ulkomailla ylipäätään kuin koti-Suomessa. Melko hyvinhän me kuitenkin selvisimme, hauskaa oli ja syödäkin saimme!

Mukaan uusiin reissujuttuihin pääset seuraamalla blogia facebookissa, twitterissä tai vaikkapa instagramissa.