On olemassa saari, jonne kaipasin jo kauan ennenkuin olin ottanut askeltakaan sen kamaralla. Joka vain kiehtoi ja jonne olin halunnut aina matkustaa. Olen käynyt siellä kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja toisen kerran vuonna 2008. Viimeisin vierailu saarella on huhtikuussa 2013.

Tämä saari on Kreetan saari ja siellä Hanian rannikko. Vuoden 1999 matka suuntautui Agia Marinan kylään, joka siihen aikaan oli vielä hyvinkin pieni ja sympaattinen. Sympaattinen se varmasti on yhä edelleenkin, mutta kasvua on tapahtunut melkoisen paljon näiden vuosien aikana. Kävelimme päivittäin noin kahden kilometrin matkan Plataniakseen, joka oli jo tuolloin selvästi suurempi kylä. Teimme kävelyretkiä Plataniaksen yläkylässä ja muistan myös mukavan juna-ajelun vuoristokylissä sellaisella ”turistijunalla,” joka kulki pieniä kapeita teitä pitkin. Iltaisin etsimme mukavan tavernan ja nautimme hyvästä Kreikkalaisesta ruuasta ja sametin pehmeästä hiljakseen yöksi pimenevästä illasta. Oi niitä aikoja! Onneksi silloin ei tiennyt miten kovasti kohtalo vielä joskus koettelisi.

 

IMG_4859

IMG_4862

IMG_4873

 

 

Vuoden 2008 matka suuntautui Kato Staloksen kylään Hanian rannikolla. Tuolloin mukanani olivat tyttäreni, joille tuo matka oli ihka ensimmäinen ulkomaanmatka. Mukana olivat myös vanhempani ja sisareni. Melkoinen ryhmärämä siis! Asuimme Creta Palm hotellissa, joka oli oikein viihtyisä ja perheystävällinen huoneistohotelli. Ajankohta oli koulujen syyslomaviikko ja säät olivat jo hiukan epävakaat. Aurinkoa kuitenkin saatiin vielä, vaikka muutamana päivänä jouduimme jonkin aikaa odottelemaan, että aurinko tulisi pilvien takaa esiin ja tuuli tyyntyisi. Rakkaita muistoja on jäänyt mieleen tältä lomalta.

 

we

 

Huhtikuu 2013 vei minut jälleen Kreetan saarelle.  Tällä kertaa matkaa kanssani taittoivat nuorimmainen tyttäreni, sisareni sekä äitini. Lomakohteemme oli Hanian rannikolla sijaitseva pieni ja rauhallinen Geranin kylä. Matkaan lähdimme huhtikuun lopussa ja tämä suomalaisten suuressa suosiossa oleva lomakohde oli vasta heräilemässä uuteen kesäsesonkiin. Matkustimme Finnmatkojen asiakkaina ja hotelli johon majoituimme oli Blue Village Atlantica Caldera Beach. Meidän saapuessa hotelli avasi juuri ovensa uuteen kesäkauteen ja olimme hotellin ensimmäiset vieraat. Saimme nauttia Kreikkalaisesta vieraanvaraisuudesta, sillä hotelli oli järjestänyt pienimuotoiset avajaiset ja tervetulotilaisuuden.

 

IMG_1715

 

Hotelli oli todella upea, oikea lapsiperheiden paratiisi. Hotellialue muodostui muistaakseni kolmesta eri alueesta muodostaen Finnmatkojen luokitteleman Blue Village-kylän, jossa palvelut ja hotellien allasalueet olivat kaikkien Finnmatkalaisten käytössä. Yksi alueen hotelleista ei ollut vielä avoinna, mutta olimme oikein tyytyväisiä suureen allasalueeseen, joka löytyi ihan meren rannalta. Upean allasalueen ainoa miinus oli, että vesi altaassa oli aivan järjettömän kylmää! Siellä uiminen oli oikeastaan aika mahdotonta, koska säätkään eivät olleet vielä mitenkään paahtavan kuumat. Sääliksi kävi tyttörukkaa, jonka kovasti olisi tehnyt mieli uimaan, mutta suurimmaksi osaksi täytyi tyytyä vain liottelemaan jalkoja altaan reunalla tai makoilemaan uimapatjan päällä. Lämmitetyt altaat eivät kaiketi ole kovin yleisiä Kreikassa.

 

IMG_1751

IMG_1802

 

Hotellissa toimi matkanjärjestäjän lastenkerhoja ihan pienille sekä vähän suuremmille lomanviettäjille. Tuohon aikaan tyttäreni vielä viihtyi omalle ikäryhmälleen tarkoitetussa kerhossa, jossa pohjoismaalaisen ohjaajan kanssa tehtiin esimerkiksi pieniä seikkailuretkiä hotellin alueella. Finnmatkojen maskotti Bamse-nalle ystävineen oli myös päivittäinen näky paraateineen.

 

IMG_1748

IMG_1757

IMG_1833

 

Hotellilla järjestettiin iltaisin ohjelmaa vaihtuvin teemoin. Esiintymislava oli ruokasalin yhteydessä ulkoterassilla, joten esityksiä oli mukava seurata illallisen yhteydessä tai sen päätteeksi. Näimme Kreikkalaisia tanssiesityksiä, merirosvoteemaa ja monta muuta. Hotelli ansaitsee pisteet myös maittavasta ruuasta herkkuja notkuvine jälkiruokapöytineen.

 

IMG_1980

IMG_2042

IMG_1838

IMG_1842

 

Viikon aikana teimme myös yhden matkanjärjestäjän ohjelmassa olevan opastetun retken. Saarikierroksen nimellä kulkeva retki herätti meidät varhain aamulla ja lähdimme bussilla vuoristoon. Söimme aamupalaa pienessä tavernassa, ihailimme maisemia ja nautimme auringonpaisteisesta aamusta.

 

IMG_1847

IMG_1862

 

Aamupalan jälkeen retki jatkui linnalle, jossa tarun mukaan kummitteli.

 

IMG_1871

IMG_1874

IMG_1876

IMG_1880

IMG_1885

 

Linnalta retki jatkui huikeiden maisemien saattelemana pieneen kylään, jossa oli varattu aikaa omatoimiseen lounastaukoon ja ostosten tekoon. Kylä ei ollut suuren suuri joten mitään valtavia ostosparatiiseja ei täältä löytynyt, mutta perinteisiä Kreikkalaisia matkamuistomyymälöitä oli muutamia.

 

IMG_1903

IMG_1910

 

Kylästä matka jatkui munkkiluostariin, jonka toiminta oli enää niin pientä, että siellä palveli vain kolme munkkia.

 

Luostarin pihamaalla oli kotieläimiä.

Luostarin pihamaalla oli kotieläimiä.

IMG_1920

IMG_1921

IMG_1926

 

Luostarissa käynnin jälkeen oli jäljellä vielä yksi kohde. En tuolloin vielä tiennyt olevani joskus matkabloggaaja enkä tullut painaneeksi paikan nimeä mieleen, mutta saavuimme jonkinlaiseen rotkoon, jonne johti 270 porrasaskelmaa. Alas lähteminen oli vapaaehtoista ja osa seurueestamme jäikin ylös katselemaan maisemia ja odottamaan meitä, jotka lähdimme tutkimaan mitä alhaalta löytyisi. Minä ja tyttäreni lähdimme matkaan. Näky joka meitä alhaalla odotti oli kyllä näkemisen ja kuvaamisen arvoinen.

Eräänlainen vesiputous, jota ei yhtään nähnyt ylhäältä päin eikä mistään voinut päätellä, että alhaalla olisi näin kaunis paikka.

 

IMG_1937

IMG_1941

IMG_1943

 

Tämä retki oli todella hieno kokemus. Palasimme takaisin hotelliin vasta illansuussa, mutta yhtään ei harmittanut, että yksi rantapäivä kului näin. Tämän retken lisäksi kävimme viikon aikana omatoimisesti tutkimassa Hanian ihanaa kaupunkia. Se on minulle jonkinlainen sydämen paikka. Niin ihana ja kaunis.

 

IMG_2001

IMG_2003

IMG_2006

IMG_2020

 

Tälläisiä ovat muistoni Kreetan saarelta, jonne sydän halajaa aina uudelleen ja uudelleen. Onko Sinulla jokin paikka, jonne sydän on vetänyt ennenkuin olet siellä kertaakaan käynyt? Tai jolle ensivisiitillä menetit sydämesi?